Onko sinunkin arjessasi liikaa kuormitusta? Kaisa Jaakkolan 5 taitoa palautumiseen

kaisa.jaakkola.jpg

Puolet työikäisistä suomalaisista kokee väsymystä, mikä vaikeuttaa arjessa jaksamista. Moni saattaa olla jopa huomaamattaan stressaantunut ja ahdistunut ylikuormituksen seurauksena. Näin toteaa kirjailija ja valmennusyrittäjä Kaisa Jaakkola.

Uudessa kirjassaan Palaudu ja vahvistu Kaisa opettaa palautumisen taitoja, jotka paitsi vähentävät väsymystä, myös edistävät arjessa jaksamista. Elimistön omat korjausmekanismit käynnistyvät, kun keho ja mieli rauhoittuvat uusien taitojen myötä.

“Usein ajatellaan, että palautuminen liittyy vain urheiluun. Hektinen elämä voi kuitenkin olla verrattavissa jatkuvaan kehon ja mielen urheilusuoritukseen. Siksi jokainen meistä tarvitsee palautumista”, Kaisa kertoo.

Kaisan mukaan palautuminen on prosessi, jossa ihmisen fyysiset ja psyykkiset voimavarat palaavat stressiä ja kuormitusta edeltävälle tasolle. Sitä voi verrata kännykän akun lataamiseen: kun puhelinta käyttää, akku kuluu. Jos akkua ei ladata, se loppuu.

“Ihmisen voimavaroille käy ennen pitkää samoin riippumatta siitä, onko kokemamme kuormitus positiivista vai negatiivista. Myös valtava innostus työhön, itsensä toteuttamiseen ja kovatehoisiin harrastuksiin kuormittaa elimistöä. Kun palaudumme riittävästi, sekä fyysiset että psyykkiset akkumme latautuvat,” Kaisa lisää.

 Kuva Magnesia Festivalilta 2017: Matti Keski-Kohtamäki

Kuva Magnesia Festivalilta 2017: Matti Keski-Kohtamäki

Miten sitten voimme varmistua siitä, että kehomme ja mielemme palautuu riittävästi? Lue Kaisan 5 taitoa, joita harjoittamalla voi parantaa omaa palautumistaan:

1. FYYSISISTÄ PERUSTARPEISTA HUOLEHTIMINEN: On oma taitonsa välittää kehon perustarpeista eli riittävästä unesta, syömisestä ja liikunnasta. Kaikkia kolmea täytyy arvostaa, jotta ne saavat oman paikkansa arjessa. Suomalaiset nukkuvat tutkitusti keskimäärin noin 7,5 tuntia, mutta unen laatu ei ole tarpeeksi hyvä. Määrä ei riitä, vaan mukaan tarvitaan myös laatua.

Fiksusti toteutettu ja kuntoa kohottava liikunta vahvistaa kehoa ja auttaa sietämään kuormitusta paremmin. Liikunnan on hyvä olla monipuolista sisältäen perus- ja vauhtikestävyyttä esim. kävelyn, uinnin tai juoksun muodossa, voimaharjoittelua salilla tai vähintäänkin kehonpainolla, sekä palauttavaa harjoittelua, kuten venyttelyä tai leppoisaa kävelyä luonnossa.

2. AJAN- JA ARJENHALLINTA: Joskus oman hyvinvoinnin palauttaminen prioriteettilistan kärkeen vaatii vaikeitakin päätöksiä. Toisinaan se on vain tietoiseksi tulemista ja käytössä olevan ajan hyödyntämistä paremmin. Olivatpa haasteena työn äärimmäiset vaatimukset, päivittäinen ruuhkissa istuminen tai lapsiperheen arjen pyörittäminen, ensimmäinen asia on tulla tietoiseksi oman hyvinvointinsa edellytyksistä. Lisäksi olisi hyvä miettiä realistisesti jaksamisensa rajoja, omaa ajankäyttöä ja arjenhallintaa.

3. IHMISSUHTEET JA KOSKETUS: Palautumisen pohja rakentuu ihmissuhteissa. Niissä syntyy turvallisuuden kokemus, joka on fysiologisten palautumisreaktioiden taustalla. Läheisissä ihmissuhteissa on mahdollista tyyntyä, saada tukea ja aktivoida elimistön voimakas oksitosiinivälitteinen rauhoittumisjärjestelmä. Yksin asuvalle ihmiselle samankaltaista turvaa voi luoda oma lemmikki, vaikkapa koira. Hellä kosketus, silittely, myötätunto, kokemus yhteydestä, ystävällinen katse ja lempeä puhe auttavat vähentämään stressijärjestelmän aktivoitumista ja lisäävät oksitosiinin erittymistä.

 Kaisa Jaakkola Maaretta Tukiaisen haastattelussa Magnesia Festivalilla 2017. Kuva: Matti Keski-Kohtamäki

Kaisa Jaakkola Maaretta Tukiaisen haastattelussa Magnesia Festivalilla 2017. Kuva: Matti Keski-Kohtamäki

4. AJATUSTEN, TUNTEIDEN JA KEHON TUNTEMUSTEN TUNNISTAMINEN: Jotta uni ja lepo palvelevat tarkoitustaan, täytyy oppia rauhoittumaan. Se voi tuntua aluksi äärettömän vaikealta. Hermosto voi olla niin tottunut aktiivi- ja stressitilaan, että paikallaan pysyminen voi olla hankalaa. Olo saattaa olla sisäisesti levoton, vaikka juuri tällä hetkellä ei tarvitsisi tehdä yhtään mitään.

Yhdeksi palautumisen taidoista voisikin nimetä kyvyn havainnoida omaa vaeltavaa mieltään hyväksyvästi. Joskus mieli on levoton ja joskus levollinen. Varmaa on ainoastaan se, että kumpikaan näistä ei ole pysyvä tila. On oma taitonsa suunnata huomiotaan yhä uudestaan tähän hetkeen ja siihen, mitä juuri nyt on. Mindfulnessin ja muiden keho-mielen tekniikoiden harjoittamisen myötä tämä taito vahvistuu.

5. KEHON RAUHOITTAMINEN JA AKTIIVINEN PALAUTUMINEN: Tiedätkö, mikä kehosi vie ylikierroksille ja jatkuvaan stressitilaan? Entä tiedätkö, mitä sille voi tehdä? Fysiologisen rauhoittumisen metodien käyttö on osa palautumisen taitoja. Hengitysharjoitukset, palauttava jooga, luontoon hakeutuminen ja monet muut menetelmät auttavat hermostoa tasapainottamaan itseään. Jotta voimme selvittää, mikä meitä todella palauttaa, on joskus viisasta myös mitata omaa kuormitustaan ja palautumistaan.

“Palautumisen parantaminen vaatii myös yhteyttä itseen. Olen huomannut, että kun olen yhteydessä itseeni, tunnen kehoni hiljaiset viestit. Saatan tuntea ahdistavan puristuksen rinnassa tai jännityksen perhoset mahassa. Kun alan huomata näitä tuntemuksia – jo ennen kuin ne muuttuvat elefantin kokoisiksi – ja alan sallia hankalaltakin tuntuvien tuntemusten olemassaolon, ei niitä tarvitse enää turruttaa. Yhteys itseen on avointa uteliaisuutta nähdä, mitä minulle kuuluu, niin hankalina kuin hyvinä hetkinä. Silloin kupliva ilokin tuntuu täydemmältä,” Kaisa lisää.

Kaisa Jaakkolan Palaudu ja vahvistu -luentoa pääset kuuntelemaan Magnesia Festivalilla lauantaina 4.8. klo 18.30-20.00 (Aito-Makasiini).

>> Tutustu Magnesia Festivalin ohjelmaan